Guilty Conscience

Well, it went as it was suppose to. Melkein. Siis viime yö/ilta. Viime viikonlopulta tälle perjantaille siirretyt pippalot pidettiin, ja olo on sen mukainen. Heräsin aamulla kaverilta, pukeuduin, lähdin Tupperware-kipon kyydissä kotiin, ja aloitin armottoman siivouksen. Kolme tuntia tiskaamista, lattioidenpesua, imurointia, ja pölyjenpyyhkimistä. Kuka sanoi ettei voi mennä 4 tuntia siivouksessa? No, ei ihan, mutta tarpeeksi melkein. Näin. Teemun kanssa lähdettiin vielä viime hetken ostoksille, kareliaa, tupakkaa, makkaraa, ja lantrinkia. Litran Tapio-viina makasi koskemattomana Teemun repussa auton takapenkillä, odottaen noutajaansa, kun minä jo hyvissä ajoin kuudelta alottelin lähes naurettavankin tutun liikekeskuksen parkkipaikalla oluenjuonnin. Kotiin, musiikki täysille, ovet ja ikkunat auki, ja kaljaa naamaan. Odottelin siinä parisen tuntia arvoisia vieraitani ja ensimmäinen saapui Kaljalohjalta kahdeksalta, siitä se ajatus sitten lähti.

Kun kaikki vieraat olivat paikalla, alkoi läträäminen keittiössä, viina siellä, viinaa täällä, ja armottoman hauskaa oli, ainakin minulla. Juotiin sitten viinaa, lonkeroa, siideriä, ja kaljaa pitkin iltaa, ja kuunneltiin hyvää musiikkia(LUKUUNOTTAMATTA SITÄ VITUN PIKKU G:TÄ), ja tanssittiin. Paikalla oli hieno mies, joka näillä hetkillä astuu taas Upinniemen porteista valtion palvelukseen, sillä hän oli täysin selvinpäin koko illan, mutta silti eniten sekaisin kaikista! Siinä sitten harjoiteltiin tihkusateessa puolialasti jätkien kanssa metsässä väijytyksiä pienessä porossa, ja saatiin eräs ystävämme säikytettyä perinpohjaisesti. Ei siitä alikulkutunnelia enempää. Hehheh! Vaatteet piti saada taas päältä pois, alka tuntua rituaalilta jos pääsee alkoholin kanssa taas tekemisiin, nimittäin se että kännissähän ei koskaan olla vaatteet päällä.

Syyllisyyttä en koe mistään muusta kuin mahdollisesti aiheuttamastani melusta. En tehnyt tyhmiä asioita, vaan istuin hiljaa juomani kansa koko illan sohvannurkassa, ja nauroin muille, hiljaa mieleni perukoilla. Siitä huolimatta olo on kauhea, kiitos siitä, tuntuu etten näe tervettä päivää enään ikinä. Ainiin, Essi, no joo ei mitään. Teemu, joskus kyllä mennään miesporukalla mökille kiskomaan viinaa, ja rillaamaan!
Kiitos kaikille mukanaolleille, eritoten teille jotka olitte paikalla, ja iso kiitos Tupulle tupakoista. Minä menen potemaan ja odottamaan Essiltä kuvia eilisillasta.