Hmmmh. Kuvaava sana viimeiselle viikolle. Kelataan viikko taaksepäin. Ihan niinkuin kesälomalla ei olisi jo mennyt tarpeeksi vauhdikkaasti, niin lauantai oli hauskanpidon ruumillistumispiste. Yön valvoneena perjantaista, ja eloa täynnä, iltapäivällä tultuani kotiin, istahdin facebookkaamaan tuttuun tapaan. Puhelin soi, prrrrr-prrrrr-prrrrrr. "Jony". "Hei, ootko tulossa, siellä ois kyyti ihan just pihalla", naapurin isäntä soitteli. "Kerkeenkö käydä ihan pikaisesti vaikka 3 minuutin suihkussa, olis ihan pakko?", hätääntyneenä vinguin puhelimeen. "Joo, no kolme minuuttia". Ja sitten töpinää. Hirmusella kiireellä vaatetta pois, ja suihkuun. Vitun suihku,tottakai just nyt tulee jääkylmää ensimmäiset kaksi ja puoli minuuttia kun pitäisi olla nopea, ja lennossa. Saan juuri hiukset pestyä, ja tultua pois kun puhelin soi. Siellä minua hoputetaan, että kiire painaa. Pikaisesti pukeudun, ja juoksen punaisen farmariautoon pihalla, ja sidon vielä kengännauhoja ja pahoittelen viivettä, ja selittelen, että sitä ja tätä piti tehdä. Sitten ilta sujuukin ihan hikisesti, revitään lattiasta muovimattoja, ja saadaan haavoja. No, homma sujuu pari tuntia ihan siivillä kun kaljaa ottaa sivistyneesti, ja tahdikkaasti, sekä tupakkaa polttaa silloin tällöin. Lähdemme grillaamaan naapurin luo, niinkin kauas kuin yksi asunto Routiolle päin minulta katsottuna. Siinä sitten alkaa vähän jo kolista alkoholi päässä, ja syntyy hienoja ideoita saunan jälkeen syödessä kuten esimerkiksi että, "hei jätkät, mites ois jos käytäs yhet snapsit maistamassa lähipubissa, ja sitten tultas tutimaan kotio?" Ihan miten vaan, selvinpäinhän sen arvaisi, että iltahan on vasta alussa. No, siitä sitten kotipihalta pikaisen valmistautumisen jälkeen suunnatan metsikön poikki, "hakeaksemme matkaan vähän extremeä", kohti lähipubia. Vaikka en siitä illasta enempää halua puhuakkaan, niin selväähän on, että me otettiin vain ne yhdet lähipubissa. ZZZzzzzZZZzzzz.
Sitten alkoi koulu. Ja vaikka koulunalkua edeltävän iltana otettiin myös vain yhdet, niinkuin suunnitelmaan kuului, oli aamulla 6.30 ERITYISEN väsynyt olo. Ja vähän pää kipeä. Ja ehkä vähän jano. Ja vähän vaan ei meinannut lasi pysyä kädessä. Ja ihan vähän vaan vitutti. Mutta niin, Tuo ilta antoi paljon, mutta se vei mukanaan myös jotain. En olisi ikinä arvannut, että koulunalku voi silti olla niin hauskaa. Hieman otti aamulla kouluun kävellessä mahanpohjasta, kun ajatteli, että millaisia ihmisiä siellä on?. Millainen opettaja me saadaan? Onko luokka mukava? Kaikki kysymuksiä, joihin saan vastauksen ajan kanssa. Löytyy ihmisiä, joiden kanssa ei jaksaisi päivittäin olla samassa luokassa, ihmisiä joiden kanssa ei puhu kuin vasta kun on pakko, ihmisiä joiden näkeminen aina vaan saa jännittämään, ja ihmisiä joiden takia jaksaa mennä kouluun kaamoksen keskelläkin, tihkusateessa, ja +3C lämpötilassa. Ja krapulassa, ja kuumeessa. Ainiin, ei kouluun saa mennä kuumeessa. Mutta onhan nuo ihmiset tähän asti olleet kaikin puolin kiinnostavia, ja mukavia. Ja kyllähän maanantaina varmasti jaksaa kouluun mennä. Muutakin on koulun suhteen. Nimittäin motivaatio. Nyt, alkoi aika, kun minä alan opiskella. Sillä vaikka mitä tapahtuisi, niin olen silti kaikista eniten tuolla valkoisen rakennuksen sinisillä penkeillä ammattitutkinnon vuoksi. Tekemässä töitä. Siirtämässä armeijaa. Ja niin edelleen.
Ja sitten vielä ihan lopuksi. Huomenna lauantaina autan naapuria muutossa tois'puol lahtee, ja illalla pidämme pienet pirkset, joiden motiivi olkoon vaikka lukuvuoden alku. Vaikka ne muut ovatkin lukiolaisia(HYI OLKOON), niin luulen että kivaa tulee olemaan. Varsinkin jos Teemu sen litran viinaa mulle myy. Kaikki bailaamaan! Paloniemen punainen ikuinen ykkönen kiittää ja kuittaa.
notkokuja
VastaaPoista